Tästä se nyt alkaa – ihan virallisestikin! Aloituskokous pidettiin
nimittäin eilen. Paikalle oli saapunut rakennuttajan lisäksi kaupungin rakennusinsinööri,
pääsuunnittelijamme herra V ja valvojamme herra R. Ensin patsasteltiin hetki
tontilla ja sen jälkeen jatkettiin kokousta läheisellä huoltoasemalla.
Meidän tontti näytti tällä hetkellä toimivan lähinnä
naapurin varastona, joten siinä ei ollut paljon katseltavaa. Vähän vilkaisimme talon
korkoa suhteessa tiehen ja naapuritaloon ja sitten jatkoimme matkaa. Matkalla kaupungin rakennusinsinööri tosin kommentoi naapurikorttelissa tihkusateessa tapahtuvaa vesikaton
asennusta ’Veikkaanpa, että siellä on kipsilevyt kastuneet. Ei siis näin!’
Kokouksessa rakennusinsinööri osoittautui lupsakan
asialliseksi mieheksi, jolla oli selvät visiot siitä, miten homma hoidetaan. Me
olimme tehneet ’kotiläksymme’ – kiitos loistavan valvojamme herra R:n – ja vakuutimme insinöörin siitä, että vastuuhenkilöt ovat päteviä ja muutenkin homma
on kutakuinkin hanskassa. Pelisäännöt olivat siis selvät ja saimme luvan aloittaa koetalon
rakentamisen.
Niin, Villa Lyckasta tulee siis koetalo. Koetalo, koska emme
hypänneet talotehtaan kelkkaan emmekä lähteneet pitkän tavaran tielle, vaan
päädyimme rakentamaan talon CLT:stä eli ristiinlaminoidusta puusta. Mitä
koetalon rakentaminen sitten käytännössä tarkoittaa, ei ole meille vielä ihan
selvää. Ainakin jonkinlaisia raportointivelvoitteita on jo asetettu. Ihan helpoksi ei siis ole tehty tietä sille, joka haluaa valtavirrasta poiketa, mutta eiköhän me tästä koetalosta kunnialla selvitä!
Ps. Me Helsingissä odottelemme edelleen sitä ensilunta,
joten rakennuslupamme ehti kuin ehtikin ennen sitä. Sen sijaan kaivurikuski
ennen joulupukkia jäi haaveeksi. Ensi viikolla sekin kuitenkin ehkä saapuu…